Subaru Club Finland ry

On 2004 rekisteröity Outback, joka on hyvin varusteltu ja ehjä, kilometrejä takana 272 000. Täyttää erinomaisesti kaikki nykyiset ja nähtävissä olevat autonkäyttötarpeet. Ruostetta eikä muutakaan perustavaa laatua olevaa ongelmaa ole tähän mennessä havaittu. - Nyt saattaa olla edessä kansiremppa, kun kannentiiviste saattaa mennä vaihtoon. Ketjukoneisessä boxerissa kannentiivisteen vaihto on iso operaatio. Samalla kannattaisi käydä koko kone läpi, kun sen joutuu joka tapauksessa ottamaan ylös ja pistämään palasiksi. Vai kannattaako? Kannattaako edes kansiremppaan ryhtyä? Kustannusarvio lienee luokkaa 50 % ehjän auton käyvästä arvosta. Itsellä ei ole mahdollisuutta hommaan tarttua, pakko käyttää alihankkijaa.

Paaliin, myyntiin vai korjuuseen?

Ilmeisesti 3litranen kyseessä? Entäs vaan vaihtokone? korjaa sitte vanhan tai myy korjattavaks tai osina.

Joo, 3 litrainen. Huomionarvoinen näkemys, kiitos.

Subaruhommathan ei oo järkiasioita, vaan sydänasioita. Jos tuntuu siltä että se sopii omaan käteen ku valettu, ni kyllähän se kannattaa kuntoon laittaa. Ja näitä tekijöitähän löytyy, tuskin se remppa kuitenkaan puolta auton hinnasta maksaa.

Kannattaa nyt ensiksi varmistaa onko vika kannentiivisteessä, vai onko tämä jo tehty?

Lähetetty minun Nexus 5 laitteesta Tapatalkilla

Viisaita sanoja edellisissä viesteissä. Tähän asti kaikki on sellaista maallikon arvelua, perustuen erilaisilta nettisaiteilta saatuihin varmoihin tietoihin kannentiivisteen vaurion oireista (paisuntasäiliön poreilua, kovia/pehmeitä syylärin tulo- ja menoletkuja, öljykalvoa syylarin korkissa, pakokaasun tuoksua paisuntasäiliössä). Mutta ma on tarkoitus käydä luottokorjaajalla, jolla on testeri jäähdytysnesteestä tehtävää analyysia varten. Ja ennenkaikkea ammattitaitoa. - Ilahtumisen mahdollisuus, kun varautuu pahimpaan!

Tuli kans mieleen tämmönen ihan hatusta vedetty homma, mutta mutta. Tossahan on vesipumppu siellä jossain jakopääperkeleen seassa? Kuitenki sen verran ajettu, että jos pumppu on menettäny tehoansa, ja nyt taas ilmojen lämmetessä ja happee antaessa alkaa lämpeemään vähän liikaa, muttei niin paljoo että keittäis. Ylimääräsen lämmön mukana tulis painetta, jonka korkki taas laskis paisuntasäiliöön? Tää oli siis tosiaan ihan hatusta heitetty, enkä tiiä tarkkaan millanen jäähyjärjestelmä noissa ees on, missä välissä korkki on jne.

Ongelmahan ilmeni Subaru Clubin Alastaro-päivän (noin 25 kierrosta, osalla lähtösuora täysillä, jäähdyttelykierros saattoi jossain unohtua, ei kuitenkaan havaintoa, että kone olisi kuumentunut punaiselle) jälkeen. Eli poikkeuksellista rasitusta oli. Luottokorjaajani esitti samansuuntaisen teorian: syylärin painekorkki on jo tähän ikään voinut väsyä ja päästää painetta ja nestettä tarpeettoman matalalla lämmöllä/paineella paisuntasäiliöön.

Minulle on epäselvää, millä mekanismilla neste imeytyy paisuntasäiliöstä takaisin kiertoon: syylärin kennot ovat vielä jäähdytysnesteen peittämiä, vaikka siis paisuntasäiliö on täysi. Ja kuten todettu, noin 300 km siirtoajon jälkeen Alastarosta ei mitään ylikuumenemisilmiötä ollut havaittavissa, lämmöt ihan normaalit. Paisuntasäiliö oli siis ma-aamuna, kun kone jo oli täysin kylmä, lähes piripintaan täynnä. Nyt parin testiajon (alle 10 km, sen verran että kone lämpiää normaalilämpöön) jälkeen paisuntasäiliöstä on "kadonnut" ehkä muutama desi nestettä (arvioisin paisuntasäiliön tilavuuden alamerkiltä eli kylmän koneen nestetasosta piripintaa vajaaksi litraksi).

Tyhjäkäynnillä paisuntasäiliössä on rauhallista kuplimista, joka viittaa kansipahvivikaan. Toisaalta vesiletkut (alaletkua ei ylety kokeilemaan) eivät ole kovia eli paineisia, joka taas viittaisi siihen, ettei järjestelmässä olisi ylimääräistä painetta eli kannentiivistevikaa.

Eli kysymys tässä: miksei paisuntasäiliöstä imeytynyt ylimääräisiä nesteitä kiertoon 300 km siirtoajon aikana, mutta nyt parin kymmenen kilometrin ajolla on jo muutama desi lähtenyt? Toki en tässä tiedä, olivatko ne ylimääräiset nesteet paisuntasäiliössä jo Alastarossa, kun en tullut sitä siellä katsoneeksi. Ehkä pieni vuoto tiivisteessä, joka siirtoajon (osittain motaria) tasaisilla kierroksilla pukkaa painetta järjestelmään ja nestettä paisuntasäiliöön, mutta kaupunkiajon (testiajot) vaihtelevammille kierrosluvuilla päästää nesteitä imeytymään paisuntasäiliöstä takaisin kiertoon?

Vielä lisäyksenä edelliseen: eikö se paisuntasäiliö ole nimensä mukaisesti pääasiassa lämpölaajenemisen tasaamiseksi. Silloin takaisin imeytyminen perustuisi nesteen supistumiseen. Eli nyt kun paisuntasäiliössä on ylimääräistä nestettä, niin ei se sieltä mihinkään häviä. Eli pitaisikö kokeille sitä, että lisää nestettä syyläriin ja ottaa vastaavasti pois paisuntasäiliöstä ja seurailee, mitä tapahtuu?

Yleensä jos paineettomaan paisariin alkaa keräämään jäähdytysnestettä, niin kyllä se kannentiiviste on. Ellei sitten vedä jäähdyttyään letkuja kurttuun. Jos vetää letkuja läjään jäähdyttyään, niin tällöin syypää lienee rikkinäinen korkki, joka ei päästä tavaraa takaisin päin.

Juuri viime kesänä harrastepelistä meni kannentiiviste ja se käyttäytyi juuri näin, eli keräsi pikku hiljaa paisuntasäiliöön tavaraa ja jätti syylärin tyhjäksi. En saanut ohivuotomittauksessa tekemään kuplaa syyläriin päin, mutta vaurion näki kyllä selvästi kun kansi oli pois.

Ei ole letkut kurtussa. Nyt kun tätä on tässä miettinyt, niin sen käsitän, että rikkinäinen/väsynyt syylärin korkki (sehän lienee jousikuormitteinen) voi päästää syyläristä nestettä paisariin. Mutta sitä en tajua, miten viallinen korkki liittyisi takaisin imeytymiseen kun paisuntasäiliössä ei kai pitäisi olla mitään painetta, joka nostaisi/painaisi nestettä syylärin korkille tai minnekään muuallekaan päin. Ajattelisin, että neste voisi palautua kiertoon vain paisuntasäiliön pohjaletkun kautta, jos mistään. Tätä tukee sekin, että nyt näyttäisi siltä, että kevyiden testiajojen aikana paisuntasäiliön nestepinta on vajunut suunnilleen sen verran kuin on säiliön ylä- ja alamerkkien väli eli lämpimän ja kylmän koneen nestetasot.

Ajelen tuossa viikonloppuna motaria pari tuntia luottokorjaajan pakeille, siinä voi testata teoriaani. Itse olen edelleen sitä mieltä, että koneessa on toistaiseksi pieni kannentiivistevaurio, joka merkittävämmin vaikuttaa kuumalla koneella tasaisen korkeahkoilla kierroksilla ajettaessa. Ja varmaan siitä sitten pikkuhiljaa laajenee. Ja se todella pukkaa jäähdytysnestettä paisariin.

omilla kokemuksilla radalla ajamisesta ,niin harvemmin kone kuumenee liikaa. ennemmin siellä jarrut loppuu. tosin voihan se pahvi mennä normi ajossakin kun riittävästi ikää tulee.

Ja noiden ez30 koneiden ominaisuus on että kansipahviremppa on edessä aina jossain välissä.

Jarrut loppu, joo, ensimmäisenä Alastarossa. Sitten aloin lopetella ajua kun palat alkoivat haista... Siinä vaiheessa ymmärsin tehdä niitä jäähdyttelykierroksiakin.

Ei kone tosiaan ylikuumentunut radalla, mutta toisaalta harvoin tulee pienemmilläkään vaihteilla kiihdytettyä tappiin. Ja kun ei ole tarvinnut jakopääremppaa tehdä, niin lienee vesipumppukin alkuperäinen. Olisko ollut kovilla sekin.

Jatkona vielä tuohon paisarijuttuun: otin paisarista pois ylimääräiset jäähdytysnesteet (noin 0,5 litraa). Mutta siitä vain noin puolet mahtui samalta seisomalta syyläriin. Näkee mitä tapahtuu pienen ajolenkin jälkeen.

Selvyyden vuoksi, oliko tämä malli jossa painekorkki on syylarissa, varsinaista paineista paisaria joka turbomalleissa on, ei ole ollenkaan ja sitten on se paineeton puolikirkas muovinen paisari / varasäiliö syylarin kyljessä?

Painekorkinhan pitäisi toimia molempiin suuntiin, jos tiiviste on ehjä ja joustava ja jousikin toimii, eli kun paisunut neste laajenee päästää korkki nesteen varasäiliöön ja jäähdyttyään jos järjestelmään jää vajausta niin alipaine imee nestettä takaisin. Tämä toki toimii vain jos järjestelmä on ilmattu ja korkki tiivis.

Kyllä, juuri sellainen eli painekorkki jäähdyttimessä ja paineeton puolikirkas paisuntasäiliö jäähdyttimen kyljessä. Kiitos selvennyksestä koskien painekorkin toimintaa molempiin suuntiin. Varulta jo olen etsinyt uutta painekorkkia, jos se vaikka vanhuuttaan toimisi puutteellisesti, mutten vielä ole löytänyt.

Tänään tehty jäähdytysnesteestä pakokaasutesti: ei kannentiivistevikaa. Nyt epäily kohdistuu vialliseen syylärinkorkkiin. Ongelman havaitsemisen jälkeen ajettu 600 km, moottoritietä, kaupunkia, kyläteitä. Nestetasot pysyneet normaaleina niin kylmällä kuin kuumalla koneella.

Oikein hyvä juttu, taisit selvitä säikähdyksellä

Lähetetty minun Nexus 5 laitteesta Tapatalkilla

Näin on! Kiitos mukanaelämisestä!

Niin, sen verta vielä selvennystä viestiketjun osalta, että ei siellä paisarin pohjassa mitään letkua ole, kuten virheellisesti kuvittelin. Neste siis tulee ja menee vain syylärin jousikuormitteisen korkin kautta.