Subaru Club Finland ry

nemola kirjoitti:Itse jätän tämän hautumaan talven yli, mutta joku suoraan akkuun tarvittaessa kytkettävä vähän järeämpi 12V kompura voisi tulla kyseeseen

Talvi on vaihtunut kevääseen ja virtuaalinen renkaantäyttö jatkuu. Tuollainen 12V kompuroiden vertailu sattui löytymään ja siinä on mitattu käytännössä miten homma hoituu (tulokset lopussa taulukossa). Vaikka testi on jo muutaman vuoden vanha, niin tuosta saa vinkkiä mitä voi odottaa.

https://www.whichcar.com.au/gear/electronics-gadgets/12-volt-air-compressor-comparison

nemola kirjoitti:Aika harvinainen näyttää vielä olevan ainakin ympärivuotisissa renkaissa se 3PMSF-merkintä.

Nyt ihan hiljattain on näköjään tullut rengasvalmistajien nettisivuille tietoja 3PMSF-merkinnöistä. Ainakin Bridgestone, Yokohama ja Cooper ovat lisänneet nyt viikon aikana. Syykin selvisi:

"Energy and environmental information on products carrying the new EU energy label will be visible in the database, in shops and for on-line sales as of 1 May 2021 for tyres" eli 1.5.2021 alkaen pitää renkaiden merkinnät olla näytillä muutenkin kuin renkaassa.

Joku keskitetty tietokanta on tuon mukaan nyt olemassa noista tiedoista, mutta ei ainakaan kertavilkaisulla löytynyt tuon linkin takaa.

https://ec.europa.eu/info/energy-climate-change-environment/standards-tools-and-labels/products-labelling-rules-and-requirements/energy-label-and-ecodesign/product-database/qr-code-new-energy-label_en

EDIT2; Suomeksi: https://ec.europa.eu/info/energy-climate-change-environment/standards-tools-and-labels/products-labelling-rules-and-requirements/energy-label-and-ecodesign/product-database/qr-code-new-energy-label_fi

Kuukkeloimalla löysin kyllä suoraan rengaskohtaisia tietoja, esim.:

https://eprel.ec.europa.eu/screen/product/tyres/630648

nemola kirjoitti:Nettijuttujen mukaan joissakin Euroopan maissa se olisi kuitenkin jo nyt vaatimus toisin kuin Suomessa siirtymäajalla.

Saksassa M + S merkintä näyttää kelpaavan vielä siirtymäajan kuten Suomessakin, mutta Saksassa on lisärajoituksena, että M + S renkaan pitää olla valmistettu ennen tiettyä pvm:ää. EDIT: viimeistään 31.12.2017. Ordnung muss sein!

Jatkoa:

"Consumers can access the database by scanning the QR code featured on the new energy labels." Tuosta ymmärtäisi, että ainakin vielä nyt ainoa keino hakea "suoraan" tietoja tuosta tietokannasta olisi skannata QR-koodi tuotteen energiamerkistä, "näppärää"...

https://ec.europa.eu/info/energy-climate-change-environment/standards-tools-and-labels/products-labelling-rules-and-requirements/energy-label-and-ecodesign/product-database_en

Näköjään on tuon lumipitomerkinnän lisäksi myös joku jääpitomerkintä.

"The new rules are extended to cover bus and truck tyres, and introduces options to show if the tyres are suitable for use in severe snow conditions or in extreme climatic situations."

"Winter tyres approved for use in severe snow conditions carry a specific pictogram, called the « Alpine symbol » or 3PMSF (3 peaks mountain with snow flake). To have the pictogram the tyre has to pass a specific test for braking on a road with snow. The same pictogram appears on the tyre sidewall."

"Nordic winter tyres approved for use in extremely cold conditions also carry a specific pictogram, representing an ice stalagmite. To bear the pictogram, the tyre has to pass a specific test for braking on extreme ice. These tyres are only marketed in Nordic countries and should be used in extremely cold winter conditions. Usually, these tyres do not work well on a wet surface or in less severe winter conditions"

"Only tyres reaching a predetermined minimal performance level can carry the snow or ice symbol."

https://ec.europa.eu/info/energy-climate-change-environment/standards-tools-and-labels/products-labelling-rules-and-requirements/energy-label-and-ecodesign/energy-efficient-products/tyres_en

Olisko raadilla tietoa/mielipidettä?
Uhrina MY02 Impreza Outback Sport...
Mietteissä on ollut istuttaa kulkineen alle Michelinin Latitude Cross -renkaat koossa 205/70r15.
Vanteet 15x6” ja et +48.

Raapiiko varmasti joka montussa ja käänteessä?
Tuossa on vakio Imprezaa jotain millejä korkeampi alusta, mutta onkohan rengaskoko silti liian iso?
Tietoa/spekulointia kaivataan...

No spekuloidaan nyt paremman puutteessa. Jos/kun tuon MY02 Impreza Outbackin vakio rengaskoko on netistä bongaamani 205/55R16, niin tuo 205/70R15 olisi halkaisijaltaan sitä 36mm isompi, siis noin 5,7%. Ihan hatusta vetämällä mahtuminen voisi olla kiinni juuri tuosta paljonko korkeampi tuo Outback on verrattuna perusfarkkuun.

Nyt tarttis saada hiljaiset kesäkumit. Vanhat Kumhot olivat kovat ja kovaääniset, joten hommasin vihdoin ne 16" vanteet ja etsiskelen sopivia 70-profiilin pullakumeja niiden alle, jotta melu pienenee ja kyyti paranee. Vanteilla on ennestään vanhat kitkat, jotka ovat aivan mahtavan hiljaiset, ehkä jopa hiljaisemmat kuin omat talvikitkani.

215-225 leveydellä ja 70-profiilillä on rajatumpi valikoima, lisäksi tuossa koossa osa renkaista alkaa olla jo nappularengasmaisia AT-renkaita, jotka jyristelevät kuvionsa takia. Yllättäen GoodYearin EfficientGripejä saa reiluun viiteen sataan, etenkin 215-koossa. Niitä on kehuttu hiljaisiksi, mutta onko niistä kokemuksia Outback/Legassa?

Halpisluokan kumitkin kävis, mutta SUV-kokoluokan kumien ominaisuuksista ei ole niin tietoa ja käyttäjäkokemuksia, erityisesti melun suhteen. Entä onko Keski-Euroopan kitkoissa tai all season-renkaissa hiljaisia renkaita verrattuna normaalikesärenkaisiin?

Michelin latitude cross.

Misukat varmaan kestäis pitkään, mutta Latitudejen ohiajomelu on 71dB ja EfficientGrippien 67dB. Tuo on jo 2,5-kertainen ero, joten on vaikea kuvitella, etteikö se jotenkin alkaisi vaikuttaisi sisämeluunkin?

Omasta mielestäni ainakin oli hyvin hiljaiset, toki jos vertaa tavallisiin markkinoiden hiljaisimpiin voi olla jollekki äänekkäät

Tilasin itselle Michelin Pilot Sport 4:et, tosin toimitusaika on aika pitkä tällä hetkellä joten se on omalla tuurilla että syksyn sateille tulee ja urheilullisuus on aika kaukana vapari subarussa mutta jospa ne omaan ajotyyliin istuu paremmin.

Tässä joku pari viikkoa sitten laitatin alle Michelin CrossClimatet. Ne korvasivat Hankook Ventus Prime 3 -sarjan, joista en sanottavasti tykännyt. Niiden monien huonojen ominaisuuksien joukossa oli myös paha sisämelu. En suuria odottanut tässä suhteessa Michelineiltäkään, mutta yllätys oli mieluinen, kun melu putosi huomattavasti.

Tuli katseltua Rallin MM, Viro, EK 11 ja siinä oli juttua ralliautojen rengaspaineiden säätelystä kohdassa 12-15 min. Mainittiin rengaspaineiden nostaminen kaasupatruunoilla. Äkkiseltään kuukkeloimalla löysin juttua vain fillarirenkaiden täyttämiseen tarkoitetuista patruunoista (CO2?). Voihan tuo olla autojen renkaiden osalta sen hintaista hommaa, ettei ole vaihtoehto ilman sponsorirahoitusta.

https://areena.yle.fi/1-50889974

Nollabudjetilla maastoautoilevalle ainakin teoriassa yhtenä vaihtoehtona kompuralle voisi olla kuskata mukana toista rengaskertaa 3 barin paineilla ja niillä saisi (?) nostettua 1:een bariin laskettujen renkaiden paineet 2:een bariin laittamalla letkun 1 ja 3 bar renkaiden venttiilien väliin.

Onkos kellään kokemusta, tietoa tai mutua tuollaisesta rengaspaineiden "tasausletkusta"? Siis jos laittaa paineilmaletkun molempiin päihin esim. tuollaiset liittimet

https://www.motonet.fi/fi/tuote/751102/MTX-Automotive-renkaantayttosuulake-tubeless-6-mm-letkulle

ja laittaa ensin toisen pään kiinni renkaan venttiiliin, niin vuotaakohan renkaasta jo heti silloin painetta pihalle kunnes ehtii laittaa letkun toisen pään liittimen kiinni toisen renkaan venttiiliin? Eli pitääköhän letkuun laittaa tuon vuoksi "sulkuventtiili", joka avataan vasta letkun molempien päiden ollessa kiinni renkaiden venttiileissä. Tai jos tuo ei toimi jostain muusta syystä, niin sekin toki kiinnostaa.

Juu, toki vuotaa heti. Mutta ei ole temppu eikä mikään panna siihen sulkuventtiiliä. Valitsee vain semmoisen venttiilin, joka ei päästä toisiopuolen painetta tyhjäksi sulki-asennossakin... Tai miksei se mene semmoisellakin, mutta ei tule ihan idioottivarma systeemi.

Toisen rengaskerran sijaan kyytiin kannattaa nostaa vaikka paineastia, sikäli kun sielu sietää semmoinen kyydissä ajella. Typpi voisi varmaan olla fiksuin valinta kaasuksi. Mutta tämä siis teoriassa, koska en suosittele korkeapaineisen pullon kanssa ajelulle lähtöä kenellekään.

Voisi kompura nyt kuitenkin olla kaikkein luontevin valinta.

Ok, kävisihän sellainen toiseen suuntaan vuotavakin sulkuventtiili (EDIT: eli takaiskuventtiilikin), jos/kun merkkaisi letkun päät ja kiinnittäisi / irrottaisi ne tietyssä järjestyksessä kuten akkukaapelitkin.

Koko kakkosrengaskertaa ei sentään tarvitsisi roudata, vaan 2 rengasta voisi olla passeli sopivasti ylipaineistettuna (yksi kun roikkuu auton ulkopuolella jo tehtaan jäljiltä). 3,6 ja 2,4 bar kahdesta renkaasta riittäisi nostamaan neljän allaolevan renkaan 1,2 bar paineet 1,8:aan, eikä tarttis paineita nostaessa välttämättä edes mittailla niitä (TPMS valittaa tarvittaessa). Tikulla kaivamalla siis jotain helpompaa verrattuna kompuraan. Toisena etuna meluttomuus. Muut sitten niitä huonoja puolia. Helteen pehmittämänä laskettuna:

3,6 bar ja 1,2 bar renkaat yhteen tasaa paineet 2,4 bariin, tuloksena 2 rengasta 2,4 bar ja 3 1,2 bar ja 1 2,4 bar.
2,4 bar ja 1,2 bar renkaat yhteen tasaa paineet 1,8 bariin, tuloksena 4 rengasta 1,8 bar ja 1 1,2 bar ja 1 2,4 bar.
2,4 bar ja 1,2 bar renkaat yhteen tasaa paineet 1,8 bariin, tuloksena 6 rengasta 1,8 bar.

Toki yksikin 3,6 bar ylipainerengas riittäisi, mutta lopuksi pitäisi vaihtaa se alle viimeisen alipaineisen tilalle.

Typpi olisi kaasuna jopa parempikin vaihtoehto, jos sen saatavuus unohdetaan. Muistaakseni Nissan GT-R:n renkaissa sitä käytetäänkin ainakin tehtaan jäljiltä. Painesäiliönhän saisi valmiinakin autoon sisäasennustakin varten jostain ilmajousituksesta soveltaen (en _suosittele_ minäkään, vaikka taitaahan jotkut fillaristitkin ajella CO2-kaasusäiliöt "p*rstaskuissaan").

EDIT2: 44 psi eli noin 3 baria näyttää lukevan renkaassa maks. paineeksi, joten ihan noihin laskemiini ei sen rajoissa pääsisi.
EDIT3: Mutuna takaiskuventtiili ei ehkä tuossa toimisikaan kunnolla siinä vaiheessa, kun paine-ero pienenee renkaiden paineiden tasoittuessa (paineita ei saisi samoiksi, vaan eroksi jäisi takaiskun "rajapaine").
EDIT4: Paitsi sellainen polttoaineletkun pikaliittimeen sisäänrakennettu "takaiskuventtiili" saattaisi tuossa toimiakin paine-eron suuruudesta riippumatta, jos/kun sen toiminta perustuu vain pikaliittimen yhdistämiseen / irroittamiseen.

No jos ollaan tarkkoja niin ei se kuvailemani ole takaiskuventtiili vaan vähän sinnepäin... Pneumatiikassa semmoinen toisiopuolen paineen suljettaessa päästävä venttiili on kai melko yleinen. Mutta tällä nyt ei ole tekemistä paljon minkään kanssa.

Typen saatavuus on muuten erinomainen: tilaus Agalle tai Woikoskelle, ja pullo tuodaan pihaan.

Ai typen toimittaminen on noin kuluttajaystävällistä. Tuo saatavuus typen kohdalla oli ehkä vähän huono ilmaisu, vaikka sitä ei saa "hanasta" huoltoasemalta paineilman tapaan, mutta typpipullon säilyttäminen vaatii kuitenkin jotain muuta kuin taloyhtiön porraskäytävän tuulikaapin.

Löytyi tuollainen pikkunäppärä laskin eri ilmanpaineita ja rengaskokoja vastaavista tilavuuksista. EI mitään tietoa tuon laskeman litramäärän oikeellisuudesta, mutta luulisi tuolla onnistuvan ainakin rengaskokojen vertailu paineilla x ja y tilavuuden z saavuttamiseksi. Siis mitä sellaisella rengaspaineen "tasausletkulla" voisi odottaa saavansa eri koon renkaat yhdistämällä.

https://docs.google.com/spreadsheets/d/1jv2rOleEapBd4snsDnSzgQk3HMsatsG69kWXXZ7Aj_E/edit?usp=sharing

bongattu tuolta tuoreimmasta kommentista

https://physics.stackexchange.com/questions/33259/calculate-mass-of-air-in-a-tyre-from-pressure

EDIT: Tuollakin juttua tuohon docs.google.com/spreadsheetsiin liittyen:

https://www.4x4community.co.za/forum/showthread.php/333989-Approximate-tyre-volume?p=4467235#post4467235

Jos aikoo käyttää rengasta painesäiliönä, niin eikö olisi samalla parempi pistää ihan erillinen painesäiliö? Pulttailee kontin perille jonkin 40 litran painesäiliön, siihen painetta se 10-12 bar mitä voi laittaa. Ja pitkällä letkulla laskee siitä ilmaa renkaisiin... Koko kitti pitäisi irrota parilla sadalla eurolla.

Varmaankin erillinen painesäiliö olisi parempi (ja/tai kompura) ainakin jos on toistuvaa ja jatkuvampaa tarvetta. Paineilmaletkutkin näyttävät olevan enemmän auton rengaspaineita korkeammille paineille ja siis turhankin järeitä, jos käyttää rengasta painesäiliönä (yhdellä huotoasemalla oli rengaspainepistoolissa ristikudosletkua ja sellainenkin varmaan riittäisi).

Itsellä rengaspaineiden laskutarve liittyy ainakin toistaiseksi vain pehmeällä hiekalla ajamiseen ja siihenkään ei ole mitään pakottavaa tarvetta. Ja kun en ole koskaan kokenut alempien rengaspaineiden etenemistä parantavaa vaikutusta, niin ekat kokemukset voisi hankkia minimoimalla investoinnit. Kunhan vaan pääsisi takaisin ihmisten ilmoille katuajoon sopivilla rengaspaineilla. Ja eikös hölmöläisetkin kantaneet säkeillä valoa tupaan, siis nykyversiona renkaissa ylipainetta autoreissulle.

JuuS0 kirjoitti:Sanomattakin selvää että millään alle barin paineilla ei kannata ajaa ylipäätään missään.

nemola kirjoitti:Eikä tosiaan ole tarkoitus laskea painetta yli kiloa / alle kiloon edes pohdiskelussa.

Jos joku kuitenkin vielä aikoo kokeilla alle 1 bar rengaspaineita ilman erikoistemppuja renkaan ja vanteen suhteen, niin kannattaa muistaa renkaan ulkopuolella vaikuttava ilmanpaine ja että rengasta pitää vanteella ulko- ja sisäpuolen paine-ero.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmanpaine#Ilmanpaine_merenpinnan_tasolla

Jos vieläkin uteliaisuus ja kokeilunhalu voittavat, niin ehkä parhaat mahdollisuudet onnistua olisi matalan ilmanpaineen vallitessa trooppisessa hirmumyrskyssä korkealla vuoristossa, jolloin tosin renkaan pysyminen vanteella ei ehkä olisi se suurin huoli muutenkaan.

Tulipa mieleen tyhmä kysymys, jota olen joskus ohimennen miettinyt. Näyttävätkö rengaspainemittarit absoluuttisen vai suhteellisen paineen? Eli onko 1 barin rengaspaine 1 baria yli ilmakehän paineen vai sama kuin ilmanpaine maan tasossa eli 1 bar?

Jos asteikko kertoo absoluuttisen paineen, niin 1 barin paineilla rengasta pitää kasassa enää sen runko ja alle 1 barin paine olisi jo suhteellinen alipaine, jossa ilmakehän paine puristaa rengasta vanteeseen kiinni. Rengaspainemittareissa kuitenkin asteikko menee nollaan asti.

Renkaissa mitataan suhteellinen paine eli 0 bar on hengittämämme ilman paine. Paineanturit esim imusarjan paine näyttävät absoluuttista painetta,
esim 240 kPa ( =2,4 bar) absoluuttista obd näytöllä vastaa kai autoilijoiden puhekielessä "1,4 bar ahtoja". On Subaru dieselin maksimi ainakin omassa kotterossani.

Kiitoksia tarkennuksesta. Tarkennan vielä itsekin, että tuossa itse itseäni lainaamassani tekstissä oli tarkoitus "kilon" sijasta kirjoittaa bar.

nemola kirjoitti:Itse jätän tämän hautumaan talven yli, mutta joku suoraan akkuun tarvittaessa kytkettävä vähän järeämpi 12V kompura voisi tulla kyseeseen, kun nyt on 70Ah AGM-akkukin jouten.

Kompuran virtalähteenä käytettävästä akusta löytyi tuollainen kommentti (Viair):

"The compressor may only be operated with a functioning and fully charged vehicle battery, otherwise the coil of the compressor may be damaged by the high starting current (if the voltage is too low)."

Ehkä itsestään selvää kokeneemmille / tietävämmille, että tuota erillistä akkua huolettomampaa voisi siis olla käyttää autossa olevaa akkua auton ollessa tyhjäkäynnillä.

https://www.4x4community.co.za/forum/showthread.php/344492-Compressor-use

Poikkeuksena ehkä autot, joille ei suositella apuvirran antamista esim. käynnistettävään autoon.

EDIT: On kokemusta takuuaikana vaihtoon menneestä akusta (ei ottanut latausta vastaan, käyttö vain sähköperämoottorin kanssa), mutta akun takuuhan ei korvaisi muita siitä aiheutuneita esim. kompuran rikkoutumista.

Eiköhän sen takia aina kompurat oo aina kytketty niin, että lähtee toimimaan vasta kun auto on käynnistetty.

Tuli kokeiltua tuossa aiemmin kirjoittelemaani rengaspaineiden tasausletkua kahdella renkaalla. Rengaskoko ilmatilavuudeltaan pienehkö 225/45R17. Tasausletkun sisähalkaisija 6 mm, pituus 5 m ja päissä paikalleen lukkiutuvat renkaantäyttösuulakkeet. Renkaiden lähtöpaineet 3 ja 1,2 bar tasoittuivat parissa minuutissa. Neljän renkaan paineet voisi saada tasattua (siis nostettua allaolevien renkaiden) yhdellä letkulla noin 10 minuutissa tai vähän isommankin ilmatilan renkaat ehkä vartissa. Tasoittumisen aikana kuului se normaali rengaspaineen nosto-/laskuääni ja sen loputtua tiesi paineiden olevan jokseenkin tasan ilman mittariakin (jolla tuon varmistin). Ihan ok satunnaiseksi budjettiratkaisuksi (kulut parikymmentä euroa).

Melkeinpä enemmän kärsivällisyyttä vaatisi ennen tuota rengaspaineiden alentaminen kenttäoloissa. Siihen näyttää olevan hifistelyratkaisujakin, esim. tavoitepaineelle etukäteen kalibroitavia "deflatoreita". Eivät tosin mitään halpoja, mutta olisi paineen muuttelut jo herrasmieshommaa ilman paineiden mittailuja ja odotellessa voisi vaikka kuunnella linnunlaulua.

https://www.treadmagazine.com/how-tos/airing-down-and-back/

Tässä kun ollut kyselyä halvasta ja verraten kätevästä tavasta nostaa rengaspainetta, niin tarinaa tältä päivältä.

Puhkesi rengas pitemmällä lenkillä. Parkkipaikalla panin merkille, että aika tavalla tyhjältä näyttää. Siispä takakontista neljänkympin kompura pyörimään... Pitkällisen pörinän säestyksellä rengas täyttyikin, jo vajaassa 10 minuutissa. Vuodon saattoi sitten havaita kulutuspinnassa, aika helpostikin.

Siirryttiin toiseen paikkaan, jonne oli noin 10 min ajo. Sen aikaa renkaassa säilyi välttävä ajopaine, mutta eipä oikeastaan pitempään. Rengas alta ja tyhjäksi, lokinpaskapaikka reikään. Toinen autokunta tarjosi kokeeksi semmoista pitkää käsipumppua, jonka alapää tuetaan maahan. Vähän sitä ylenkatsoin, mutta annoin kokeilla kuitenkin. Sillähän täytti renkaan parissa minuutissa! Toki nyt sai täyttää ehjättyä rengasta, kun kompuralla täytettiin reikäistä, mutta silti, ero on huomattava.

Eli jutun bottomline on se, että laadukas, jykevä käsi- tai miksei jalkapumppu voisi olla aika asiallinen kapine renkaan täyttöön, jos ei pientä hikoilua pelästy.

Mulla on ollu jalkapumppu pitkään takakontissa, kun en jaksanu rengaspaineita täytellä vararenkaaseen säännöllisesti. Ajattelin, että jos tarviin vararengasta, niin pumppaan siihen ilmat sitten silloin. En oo vielä tarvinnut, mutta kokeilin aluksi, että pienellä hiellä nousee kyllä paineet ihan täysin tyhjennettyyn renkaaseen kohtuullisessa ajassa.

Hyvähän tuollainen jalkapumppu olisi olla vähintään varalla käytettävissä vaihtoehtona kompuralle, kun paineen tasausletkulle ehkä riittää ylipainetta vain kertatäyttöön. Sen käyttö edistäisi kansanterveyttäkin ja henkisesti voisi varautua sillä pumppaamiseen, jos on aiemmin itse alemtanut rengaspaineita. Jalkapumpun käyttö tosin vaatinee kovahkon alustan. Ainakin fillarikäyttöön näyttää olevan myynnissä jalkapumppuja Schrader-autonventtiilin sovittimella. Joitakin jalkapumppuja myös autotarvikkeina.

Nyt on ollut tovin alla Pilot Sport 4 225/60r18 kokoisena. Musta ja pyöreä se on, hivenen pehmentyi kyyti verrattuna orginaaliin 225/65r17 ja sen mitä nyt kerennyt aistimaan niin maailman hiljaisin ei ole, totesinkin Michelinin edustajalle että sitten tässä renkaassa ei olisi sitä sporttia jos se olisi hiljainen

Viimeistään ensikesänä pitää tuohon XV uusia kesärenkaat, nyt jo hirveä googlll että menisikö all terraineilla vai normi kesäsillä vai nyky "cross climate" (keväällä kun asfaltti näkyy ja sinne asti kun alkaa tiet jäätymään taas) teknologialla... Niin ja se että vaihtaako rengaskokoa jne.

Rengaspaineiden tasausletkun testailua vielä tänään. Lisäsin letkuun sulkuventtiiliksi yleismallisen muovisen polttoainehanan, jonka siis käänsin kiinni ennen letkun päiden liittämistä renkaiden venttiileihin ja avasin sen jälkeen ja lopuksi taas kiinni ennen letkun irroittamista. Toimii ja ajaa asiansa. Aluksi laskin paineita 25% normipaineista ja kahdesta ylipainerenkaasta ne taas palautin tuolla letkulla. Se _paineantureita_ _käyttävä_ TPMS vaan (ei Subaru)... Se kun sekosi viimeisen renkaan paineita nostettaessa näyttäen pelkkää viivaa painelukemien sijaan. Tarkistelin sitten paineet erikseen mittarilla ja olivat ok (0,1 bar alle suosituksen). Ajolenkillä TPMS alkoi taas näyttämään paineita, mutta väitti vielä niitä liian alhaisiksi. Lisää ajoa niin jo paineet kelpasivatkin. Hiukan paineet toki nousivat ajaessa, mutta ei merkittävästi, paitsi ehkä TPMS:n mielestä.

Vaikka tuota rengaspaineiden tasausletkua on helpoin käyttää, kun kaikkiin renkaisiin halutaan sama paine, niin laittamalla esim. kahteen ylipainerenkaaseen sopivat lähtöpaineet saa eri paineet etu- ja takarenkaisiin vaikka ne olisikin alennettu samaan paineeseen. Näissä kokeiluissa ehti jo tottumaan ajelemaan TPMS-varoitusvalot mittaristossa, joten tänään säästin tilaamalla uudet talvirenkaat ilman TPMS-antureita.

nemola kirjoitti:Se _paineantureita_ _käyttävä_ TPMS vaan (ei Subaru)... Se kun sekosi viimeisen renkaan paineita nostettaessa näyttäen pelkkää viivaa painelukemien sijaan. ... Ajolenkillä TPMS alkoi taas näyttämään paineita

Ehkä sekoamista tod.näköisempää on TPMS-antureiden meneminen johonkin torkkutilaan auton ollessa paikallaan jollain viiveellä, joka aika ehti kulua rengaspaineen tasausletkun kanssa puuhastellessani. Viive saisi kuitenkin olla pidempi tuossa tapauksessa. EDIT: Toki laiton lääke voisi olla jättää auto tyhmäkäynnille letkuhomman ajaksi.

Ensikesälle pitäis ostaa uudet renkaat -11 outbackiin, ja mietinnässä ollut allterrain tyyliset renkaat. Onko kellään kokemuksia Falken wildpeak at3 renkaista? Ja sopiiko tuohon vakio-alustaiseen 235/60/17 kokoiset alle?
Edit: Vai olisiko 225/65/17 paremmat?

Pitäisi bugeyeen päivittää kesärenkaat.
Kotimaan tiet rupeaa olemaan jo niin järkyttävässä kunnossa, että nyt kiinnostaa renkaat, joiden kyljissä on vähän enemmän lihaa.
On sitten kivempi tehdä reissuja myös vähän syrjäisemmilläkin kärrypoluilla.

Onkos täällä raadin jäsenillä kokemuksia
Maxxis Bravo AT-771 -renkaista
vs.
Yokohama Geolandar G015 AT-S
vs.
Michelin Latitude Cross?

Nuo kolme nyt eniten kiinnostaa.
Kokona tulee olemaan 205/70r15, jos mahtuu pyörimään ilman modauksia.

Noista vähiten Yokohamat suht tiiviin saippauksen (siping) takia,
koska ilmeisesti Yokohaman kuvio kerää ja heittää kiviä runsaanlaisesti.
Ainakin siis netin arvosteluiden mukaan.

Täällä on porukalla näköjään ollut paljon tuota Michelinin Latitude Crossia.
Niiden kyljistä on netin mukaan mennyt läpi risuista lähtien kaikenlaista ja suht helposti.
Tämä myös kallein rengas.
Tässä kiehtoo rallirenkaista tuttu kuviointi ja kylkiprofiili.

Maxxis on kovasti kehuttu, mutta eniten tuota mallia tuntuu olevan lava-autojen ja isompien maastureiden alla.
Mietityttää, että minkälainen olisi kevyen Imprezan alla.

Mitäs foorumilaiset on mieltä näistä?
Onko joku näistä selvästi muita parempi, vai olisiko vielä joku musta hevonen, johon kannattaisi tutustua?
Auto on ns. harrastekäyttis, eli sillä ajetaan kaikki ajot kauppareissuista lomareissuihin.
Ajatuksena panostaa tulevana kesänä enemmän syrjäseutumatkailuun, joten se vaikuttaa myös tulevan renkaan valintaan.

The Beard kirjoitti:Onkos täällä raadin jäsenillä kokemuksia
Maxxis Bravo AT-771 -renkaista
vs.
Yokohama Geolandar G015 AT-S
vs.
Michelin Latitude Cross?

Nuo kolme nyt eniten kiinnostaa.
Kokona tulee olemaan 205/70r15, jos mahtuu pyörimään ilman modauksia.

Noista vähiten Yokohamat suht tiiviin saippauksen (siping) takia,
koska ilmeisesti Yokohaman kuvio kerää ja heittää kiviä runsaanlaisesti.
Ainakin siis netin arvosteluiden mukaan.

Ei kokemuksia, mutta olen ymmärtänyt, että tuota G015 on kahdella eri pintakuviolla renkaan koosta riippuen (onko renkaan kokomerkinnässä kirjaimet LT vai ei):

https://www.youtube.com/watch?v=Rusv90obmF8&t=80s

Koosta 215/75-15 olen nähnyt nettikommentteja, että se olisi "kivilinko":

https://www.suzuki-jimny.info/forum/index.php?thread/33092-yokohama-geolandar-a-t-mit-spikes-steinesammler/&pageNo=1

Ja sehän olisi Yokohaman nettivivujen mukaan LT:

https://www.yokohama.eu/tyres/pcr-tyres/suv-off-road/

https://www.yokohamatire.com/tires/geolandar-a-t-g015

nemola kirjoitti:
Ei kokemuksia, mutta olen ymmärtänyt, että tuota G015 on kahdella eri pintakuviolla renkaan koosta riippuen (onko renkaan kokomerkinnässä kirjaimet LT vai ei):

Koosta 215/75-15 olen nähnyt nettikommentteja, että se olisi "kivilinko"

No nyt tuli hyvä tietopaketti, kiitos paljon!
En ollut edes tajunnut, että G015 kuvioissa on noinkin iso ero LT vs. PC, tai että kuviossa ylipäätään on eroa.

Jotenkin nyt tuntuu siltä, että kallistun joko Michelin tai Maxxis-renkaisiin.
Misukoista ja Maxxiseista löytyy M+S-merkki, kun taas Yokohamoissa on 3PMSF-merkintä, eli pehmeämpi(?) seos.
Talveksi on sitten ihan ”oikeat” talvirenkaat, niin ei tarvitse koittaa venyttää kesärengaskautta 3PMSF-renkailla.

No sattui olemaan sattuneesta syystä läjä linkkejä jemmassa, kun itseä aikoinaan ihmetytti tuon G015:n kahdet aivan erilaiset pintakuvioinnit ja netissä näytti olevan niistä jomman kumman kuvia milloin minkäkin koon yhteydessä. En ole perehtynyt muihin LT-renkaisiin (Light Truck), mutta jotenkin aiemmin kuvittelin tuollaisten olevan omina rengasmalleinaan. Tiesin kyllä ns. normirenkaissakin olevan samassa rengasmallissa esim. enemmän pitkittäisuria leveämmissä renkaissa vaikka muuten samalla peruskuvioinnilla. No onneksi tuli havaittua nuo erot ennen lompsan täytteiden vaihtamista epätoivottuihin renkaisiin... Tai voihan noin käydä vieläkin, mutta osaa ehkä olla tarkempana.

Saahan M+S renkailla ajella talvioloissa 11/2024 loppuun asti, jos jostain syystä haluaa.

Nyt on Michelin Latitude Crossit pyörineet alla muutaman sata kilometriä, eikä hankinta kaduta pätkääkään!
Ajomukavuus parani huomattavasti näillä vetelän etelän teillä, jotka muistuttavat enemmänkin asfalttipeltoja.
Renkaista lähtevä humina lisääntyi hieman, mutta eipähän tarvitse enää välittää ihan jokaisesta kuopasta ja kolosesta, kun renkaaseen tuli mukavasti lisää kylkiprofiilia 205/70R15-koon mukana.

Ja oikeaan aikaan ostin, koska hinnat pompsahti mukavasti melkein heti 484€ -> 712€ / 4kpl.

Auto ei ole mikään raketti tai mutkaohjus muutenkaan, niin enemmän läskiä vanteen ja tien välissä sopii hyvin tähän kuvioon.
Metsäteillä ajelua ja kevyttä ”offailua” odotellessa…

Yksi juttu mikä näyttää rajaavan aika tehokkaasti vaihtoehtoja, jos etsii rengasta, jolla voisi ajella (EDIT: huolettomammin) myös tien ulkopuolella: vahvistetuilla kyljillä (4PR, 6PR jne.) renkaiden kokovalikoima, joka on rajoitetumpi. Siis missä menisi henk.koht. raja: lisää gummia vai kestävyyttä.

Heippadei, ensimmäinen oma subaru tulossa ja vannetukusta jne katellu kun taidan toiset vanteet vaihtaa. Kuinka pirun tarkkoja mahtaa subarut olla tuosta ET luvusta, suoraan mallin mukaan haettuna ET näyttää olevan 45 - 40 mutta taidan haluta vanteet missä ET on 40.. eli puolisenttiä ulompana kun ns " tehdas vanteet ". Tuleva auto siis Levorg 2017.

JiiTee79 kirjoitti:Heippadei, ensimmäinen oma subaru tulossa ja vannetukusta jne katellu kun taidan toiset vanteet vaihtaa. Kuinka pirun tarkkoja mahtaa subarut olla tuosta ET luvusta, suoraan mallin mukaan haettuna ET näyttää olevan 45 - 40 mutta taidan haluta vanteet missä ET on 40.. eli puolisenttiä ulompana kun ns " tehdas vanteet ". Tuleva auto siis Levorg 2017.

Omat Levorgin alkuperäiset vanteet on 17x7 ET55. Taitaa tulla ET40:llä vähän ulommas kuin 5mm?

Jaa tossa on orkkis vanteet ollu 7,5 * 18 Et 45.. ja on näköjää kirjotusvirhe tuolla alotus tekstissä.. suositellut ja ns yhteensopivat et luvut on 45 - 50

nemola kirjoitti:Nollabudjetilla maastoautoilevalle ainakin teoriassa yhtenä vaihtoehtona kompuralle voisi olla kuskata mukana toista rengaskertaa 3 barin paineilla ja niillä saisi (?) nostettua 1:een bariin laskettujen renkaiden paineet 2:een bariin laittamalla letkun 1 ja 3 bar renkaiden venttiilien väliin.

nemola kirjoitti:Koko kakkosrengaskertaa ei sentään tarvitsisi roudata, vaan 2 rengasta voisi olla passeli sopivasti ylipaineistettuna (yksi kun roikkuu auton ulkopuolella jo tehtaan jäljiltä). 3,6 ja 2,4 bar kahdesta renkaasta riittäisi nostamaan neljän allaolevan renkaan 1,2 bar paineet 1,8:aan, eikä tarttis paineita nostaessa välttämättä edes mittailla niitä (TPMS valittaa tarvittaessa).

Tuolla kahden ylipainerenkaan suunnitelmalla on menty ainakin toistaiseksi satunnaisessa käytössä. Ylipainerenkaiden eri kokokaan ei haittaa rengaspaineiden tasauksessa. Molempiin ylipaineellisiin vararenkaisiin etukäteen rengaskohtaiset maksimipaineet (215/45R18 50 psi eli noin 3,4 bar ja 195/80R15 44 psi eli noin 3 bar) ja niillä saa reigaspaineiden tasausletkulla palautettua 4 kpl 195/80R15 1,8 bar vakiopaineisiin 30% alennetuista paineista. Tuolla kahdella renkaalla ei siis pääse mihinkään extreme alipaineisiin, mutta hyödyllisiin kuitenkin.

Sekavahkoja vielä toistaiseksi nuo EU-rengasmerkinnät, jotka uudistettin 1.5.2021 ja siten nyt on vielä myynnissä uusia renkaita sekä vanhoilla että uusilla merkinnöillä. 3PMSF tuli renkaisiin jo 2012, mutta noissa EU-rengasmerkinnöissä se on mukana vasta tässä nykyisessä versiossa. Lisäksi uudessa asteikko on A-E ja vanhassa A-G.

https://www.goodyear.eu/fi_fi/consumer/learn/eu-tire-label-explained.html

EDIT: Tuolla on hyvät vertailut vanhoista ja uusista EU-rengasmerkinnöistä ja vieläpä suorat linkit EU-pykäläviidakkoon, joista selviää uuden A-E ja vanhan A-G asteikon raja-arvot:

https://toyotires.eu/page/index/identifier/eu-tire-label

Tätä olen ihmetellyt jo pidempään. Jos/kun renkaassa ja vanteessa on tehtaalla merkitty värillisillä täplillä tieto siitä mihin kohtaan rengas asennetaan vanteelle, niin miksi rengasliikkeissä renkaita asennettaessa sitä huomioidaan harvemmin? Esimerkkinä parivuotiaassa autossa tehtaan jäljiltä renkaan ja vanteen täplät ovat samassa kohtaa, mutta toisissa renkaissa vähemmän yllättäen rengasliikkeen jäljiltä eivät ole, eikä edes samalla tavalla eri kohdissa eri renkaissa. Haluavatko myydä enemmän tasapainotuspaloja vanteisiin vai mistä on kyse? Ei kai vaan tietämättömyydestä tai viitsimisestä...

https://www.is.fi/autot/art-2000009177904.html

Tietämättömyyttä ja viitsimättömyyttä. Perjantaina hain just linglongit asennuksesta ja kas perskeles, olivat asentaneet renkaat oikein . kun taas vakiasentajani ei taida edes tietää koko hommasta mitään. No hän mursi sopivasti kylkiluunsa tälle sesongille eli ei asenna yhtään rengasta tänä syksynä.
Ei tuo laaturenkaissa suuri ongelma ole mutta halpiskiinalaisiin voi tosiaan joutua laittamaan painon jos toisenkin ellei tuota ole huomioitu..

Yritän vastata lyhyesti. Täplien asennus venttiilinkohtaan on keino estää kosmisen säteilyn vaikutus ajoneuvon kuljettajaan, vain tuulipukujen maailma-lehden kestotilaus on tehokkaampi.

Tosiasiassa jos oikein muistan on näitä täpliä aika harvoissa renkaissa, niissäkin joissa on, vain toisella puolella. Kaukoidän valmistajat niitä suosivat ja em. Renkaat on merikonttimatkan jälkeen muutenkin aika solmussa. Kuka tietää merkkien paikkaansa pitävyydestä tai toleransseista? Kevyin kohta on 1g vai 100g kevyempi kuin painavin? Lisäksi merkit on mitä varmemmin painettu ennen nastoitusta. Vanteissa merkintöjä on vain todella todella harvoissa. Poikkeuksena näihin on autovalmistajien speksaamat vanteet ja renkaat joista kasataan ensiasennussarjoja valtavia määriä, tämä on ainoa missä mun näkemyksen mukaan näistä merkinmöistä on hyötyä. Rengasliikkeissä valtaosa asennuksista on bulkkirenkaita käytetyille vanteille. Täpliä suurempi merkitys on tubeless renkaan oikeaoppisella asennuksella eli riittävällä rasvalla, riittävällä paineistuksella täyttövaiheessa ja renkaan pinnan visuaalisella tarkastelulla pyörän tasapainotusvaiheessa. Radiaaliheiton merkki on turha jos asennuksessa käytettävä vanne on suora, poikkeuksena pariasennettavat renkaat jossa merkit voidaan pyörää asennettaessa kohdistaa toistensa vastapuolelle. Huomioitava on myös että toiset tasapainotuskoneet kertovat automaattisesti miten rengasta tulee kääntää vanteella jotta pyörä olisi optimoitu. Puhuttaessa rengasasennuksista joissa rengas päätyy välittömästi vanteelle asennuksen jälkeen käyttöön, on täplän kohdistaminen melko turhaa koska rengas liikkuu vanteella vaikka ajaisi rauhallisesti, ja täten täpläkin juoksee pakoon.
Eli täplien sijoitus ei ole laadun tae saati merkki huolimattomasta/välinpitämättömästä asennuksesta.

Hyvin harvoinhan ne niin paljon painoja haluaa, että pitäs alkaa vääntelee eri kohtiin vaikka sen renkaan siihen vanteelle mitenpäin hyvänsä laittaa. Sillonki 99% varmuudella kyseessä on joku tsingtsongkumi, renkaassa jotain oikeeta vikaa tai vanne p***a. Raskaassa kalustossa ei edes mitään täpliä tunneta, ja toisaalta harvemmin edes painotetaankaan pyöriä mitkä ei oo etuakseleilla.

Ei renkaista vaan pyöränpulteista.

Oletetaan, että pultin mitoiksi on kerrottu esim. M14x1.5/19/28

Oletan tietäväni, että tuo 14 on kierreosan ulkohalkaisija ja tuo 1.5 on kierteen nousu.
Mutta mitä tarkoittavat nuo luvut 19 ja 28?
Puhtaana arvauksena tarkoittavatko ne pultin kierreosan pituutta ja kierteettömän osan pituutta (ilman pultin kantaa)? Ja jos tarkoittavat, niin kumpi on tuo 19 ja kumpi 28?

Pikaisella surffailulla löysin nämä linkit:
https://www.mahekmody.com/2014/05/shank ... bolts.html
https://probolt-eu.com/bolt-measuring-guide/
Noissahan on kerrottu "shank length" toisessa toisin kuin toisessa. Eli arvauksellani nuo 19 ja 28 olisivat tuossa ekassa "threaded length" ja "shank length" ja tokassa "thread length" ja "grip length" mutta missä järjestyksessä?

Yhtään ei ymmärtämistä helpota se, että eri lähteessä kerrotaan "shank length required 30 to 33 mm" ja "OE lug bolts are compatible if shank length falls within range".

Tai jos arvasin väärin niin senkin saa kertoa. Jos nyt olisi käsillä vanteet ja pultit, niin ehkä ymmärtäisi ilman arvailua.