6mt sähköt classicciin

[tatu_s]

Jollakulla varmaankin on kokemusta 6-vaihteisen laatikon sähköjen kytkemisestä classicciin.


Ensimmäinen ongelma on nopeusmittari. Anturi on 6-vaihteisessa kolmenapainen kanttiaaltoa antava ja classicin mittaristoon menee alunperin vr-tyyppinen siniaaltosignaali.

Miten olette saaneet nopeusmittarin pelittämään? Tarvitseeko rakentaa muunninpiiri vai kelpaako kanttiaalto jopa sellaisenaan mittarille? Siniaallon napaisuushan vaihtuu koko ajan mutta kanttiaalto taitaa olla vain virta/nolla joten ei tule "nollan ylitystä", toisin sanoen napaisuuden vaihtoa signaaliin.


Toinen asia on dccd:n toiminta. 12v PWM ohjauksellahan ajetaan magneettia joka pilkkii sitten etuvetoa enemmän mukaan mitä isommalla duty cyclellä pulssia ajetaan. Jos rakennan piirin joka antaa potentiometrillä säädettävää pwm:ää niin paljonkohan tuo tarvitsee virtaa että osaan mitoittaa komponentit riittäviksi? Minkälaisella dutycyclellä tuota uskaltaa maksimissaan ajaa ja jos taajuudesta on tietoa niin sekin tieto auttaa. Arduino löytyy jo autosta joten sillä pystyisi pienellä vaivalla tuota pwm:aa potikan avulla ajamaan.

Hetken tutkailun perusteella heräsi epäilys että oma ohjausboksinsa ei välttämättä suostu yhteistyöhön edes manuaalitilassa jos ei saa mielestään tarvittavia signaaleja. Aftermarket ohjain saattaisi olla yksinkertaisin ratkaisu.

[tatu_s]

ABS hilppeet taakse kiinnostavat myös, onko niistä kokemuksia?

GDB sti:n isommat ABS kehät on takanavoissa, onko sama hammasluku kuin vanhemmissa pienemmissä kehissä? Tämän saan selville kyllä äkkiä mutta jos joku osaa sanoa suoraan niin aina helpottaa. Pikagoogletus ei tuottanut tulosta hammasluvuista.

ABS anturit ovat eri numeroilla uudemmassa ja vanhemmassa mutta itse anturi näyttää kuvissa aivan samanlaiselta. Vanhat ovat jumissa entisissä navoissa. Olettaisin että nämä käyvät ristiin.

[TJani]

Eikö se nopeusmittari homma käy helpoiten kun otat vanhasta laatikosta anturin ja heität sen siihen uuteen. Näin ainakin minä taisin tehdä kun 200 Legaan laitoin 6 lovisen, hienosti pelasi.

Legaan laitoin myös isot takanavat ja akselit STistä. Anturit saattoi olla Legacyn vakiot. Hyvin toimi murheitta.

DCCDtä laitoin ohjaamaan DCCDPro boxin, joten siihen en osaa sen enempää sanoa.

[faillite]

Ensimmäinen ongelma on nopeusmittari. Anturi on 6-vaihteisessa kolmenapainen kanttiaaltoa antava ja classicin mittaristoon menee alunperin vr-tyyppinen siniaaltosignaali.

Miten olette saaneet nopeusmittarin pelittämään? Tarvitseeko rakentaa muunninpiiri vai kelpaako kanttiaalto jopa sellaisenaan mittarille? Siniaallon napaisuushan vaihtuu koko ajan mutta kanttiaalto taitaa olla vain virta/nolla joten ei tule "nollan ylitystä", toisin sanoen napaisuuden vaihtoa signaaliin.

Kolminapaisuus viittaa hall-anturiin. Sille tulee plus, miinus ja kolmas on signaali, kanttiaalto ja signaalijännite esim +5 V. Eli anturille pitäisi ensiksi rakentaa virransyöttö. Kaksinapainen siniaaltoa tuottava anturi lienee induktiivinen anturi. Vaihtojännite tulee ulos, taajuuden lisäksi amplitudi eli jännite kasvaa pyörintänopeuden mukana . Anturi on passiivinen, ei ulkopuolista jännitteen syöttöä.

Noita kahta eri signaalityyppiä ei sama nopeusmittarin piiri ymmärrä. Myös hammastus mistä pyörintänopeus tunnistetaan voi olla eri muotoinen ja hammas tms luvultaan eri. Siis kaikki edellä kirjoittamani tuntematta Subarun laatikoita sen paremmin.

[faillite]

Tuohon PWM ohjaukseen ja virran suuruuteen kommentti:
Maksimi virtaa käämille voi arvioida kun mittaa käämin resistanssin, tietää pulssin jännitteen ja laskee virran 100% pulssisuhteella.

[tatu_s]

Kiitoksia vastauksista.

Nopeusmittarin anturi kävi tosiaan suoraan, nämä yhteensopivuudet vaan jaksaa yllättää. Vilkaisin vain nopeasti että ihan erilaiset anturit mutta sinnehän se sujahti.

Juuri näinhän ne anturityypit menee kuten faillite totesi.

Tuo resistanssista virran tarpeen laskenta olikin hyvä tieto, itse kun näitä opiskelee ilman kummempaa pohjaa niin yksinkertainenkin asia tuntuu monesti monimutkaisemmalta kuin lopulta on.

Katsotaan alanko arduinolla tuota ohjaamaan ollenkaan, se automaattipuoli olisi mukava saada myös ja siihen esimerkiksi dccdpro ei tunnukkaan enää niin kalliilta. Keskiviskoon tottuneelle on melko äkkinäisen oloinen käytökseltään tuo 65% voimasta taakse.

Miten fiksusti tuo dccdpro automaattitilassa mielestäsi pelaa? Mapdccd:saa tulisi vaihdettavat kartat joten sitä voisi säätää mieleisekseen ja äkkiseltään vaikutti melko yksinkertaiselta. Dccdpro mainostaa että algoritmi päättelee tilanteen ja ottaa etusia sen mukaan enemmän peliin. Oppivaksikin mainostavat vielä, huomaako sitä?

[TJani]

En yhtäkkiä osaa sano mitään tuosta automaatista.
Automaatillahan siitä rullasta säädetään sitä aggressiivisuutta, että kuinka hanakasti laittaa lukkoa kiinni.

Autohan ei minulla ole enään ajossa kun sen matka päättyi viime talvena nokkakolarissa. DCCDpro boksi kyllä on tuossa irrallaan. En tiedä viittiikö sitä myydä mutta mahdollisesti testiin sen voisi saada, jos kiinnostaa. Missä päin vaikutat?

[tatu_s]

Kyllähän tuolle jotain täytyy tehdä, on piikeilläkin niin takapainotteinen ilman dccd:ta että kärsii vauhti selvästi. Leikkisä on kyllä..

Olikos se sinun boksi se missä on myös automaattipuoli? Se kiinnostaisi kyllä, jos laitat puhelinnumeron yv:llä niin voisin soitella.

Onkos siinä olemassa tai ohjelmoitavissa käsijarrua vedettäessä lukon irrotus, vasemmanjalan jarrua ja sitä mittariston ulostuloa? Yleensä tuon ohjelmointi, jonkun kuvan löysin missä olisi samannäköinen ohjelmointityökalu kuin tunerstudio megasquirtille, onko kokemusta siitä? Olisi kyllä optimihomma, megasquirt kun ohjaa moottoriakin niin olisi samantyyppiset työkalut säätöön. V1 ohjelmointityökalu ei oikein vakuuta.. Kumpaakaan versiota noista ohjelmista en saa toimimaan läppärillä enkä kotikoneella, avira torppaa molemmat ja vaikka palauttaa tiedostot niin eivät pelitä.

Tuo algoritmipohjainen on varmaan periaatteena hyvä, ainut ettei siitä varmaksi tiedä mitä se tekee. Mapdccd on siinä mielessä selkeämmän oloinen että se tekee vain sen mitä on käsketty.

[tatu_s]

Tutustuin hiukan noihin ja tuntuisi siltä että mapdccd on ohjain mikä tulee tilattua jossain vaiheessa. Siinäkin on jonkinlaiseen algoritmin perustuva automaattipuoli manuaalipuolen ja säädettävien karttojen lisäksi. Sille menee myös moottorin kierroslukutieto ja laatikolta nopeustieto johon joudun tosin rakentamaan vr-muunninpiirin. Käsijarrun ja jalkajarrun tunnistukset on myös vakiona. Tuolla saa lukon säätettyä mieleisekseen useamman parametrin mukaan kun taas dccdpro on aika pitkälti sellainen kuin on joku muu tuumannut hyväksi, eikä osaa ottaa huomioon kuin kaasun asennon g-anturin lisäksi. Automaattipuolella ei tosin mapdccd:kaan osaa ottaa huomioon kuin kaasun asennon ja g-anturin. Softan eduksi vielä se että mapdccd:n softan sain toimimaan, dccdpro:ta en. Minulle plussana myös myös 0-5v ulostulo josta saan suoraan arduinon näytölle lukon käytöksen. OEM kytkimet pyörähtäisi dccdpro:hon helpommin. Mielenkiintoinen olisi myös tuo uusi dccdpro joka ottaa abs-antureilta pyörintänopeudet..

[faillite]

Tällainen hyvin simppeli idea ohjauksen toteuttamiseksi: PWM ohjainpiiri tyyliin

http://www.oem.fi/Tuotteet/Moottori/Moo ... 00659.html

Sitten esim vaihtava rele katkaisemaan lukon käämin maadoitus ja käsijarrun tunnistimelta ohjaus releelle. Ihan oppiakseni uutta kysyn, miten abs-anturien signaali viedään/muokataan ohjaimelle ja niin, että abs-ohjainlaite ei mene sekaisin.

[tatu_s]

Tuopa olisi kätevä nakale rakentaa manuaalinen ohjain! Tuollainen tuskin maksaa lähellekkään sitä mitä esim. Dccdpro manuaali malli joka on 220 dollaria.

Pwm taajuus on kysymysmerkki tuon kanssa, magneetti toimii jollain tietyllä taajuudella parhaiten. Taajuuden muutoksen vaikutuksen kelan käytökseen huomaa selvästi ainakin tyhjäkäynnin- ja ahtopaineen ohjauksessa.

VR-antureita ovat nuo abs-anturit, haaroittamalla on ohjeet ainakin vsspro:ssa. Häiriöitähän sinne ei saisi juuri tulla joten suojatut piuhat olisi varmaan paikallaan.

[faillite]

Eikös potentiometrilläkin voisi periaatteessa säätä kelan tehoa. Eri juttu on sopivan potikan löytäminen. Paljonko on käämin resistanssi?

.

Pwm taajuus on kysymysmerkki tuon kanssa, magneetti toimii jollain tietyllä taajuudella parhaiten. Taajuuden muutoksen vaikutuksen kelan käytökseen huomaa selvästi ainakin tyhjäkäynnin- ja ahtopaineen ohjauksessa.

Kerro lisää, mitä oireita, millaisia taajuuksia.

[tatu_s]

PWM duty cyclellä säädetään "tehoa" eli pulssin leveyttä prosentteina. 100%=jatkuva virta (yleensä maadoitus, virta ehkä helpompi käsite), 50%=joka toinen pulssi tehollinen jne. Taajuus on vaikkapa megasquirtin pwm ohjauksessa säädettävissä muutamasta kymmenestä hertsistä olikohan 20kHz:iin tms. Kela/venttiili tms. on suunniteltu vastaamaan parhaiten jollakin tietyllä taajuudella joten väärällä taajuudella käyttäminen vaikuttaa kelan käyttäytymiseen. Jos vaikka ahtopainesolenoidia ajetaan liian pienellä taajuudella tuloksena voi olla oskillointia paineessa kun venttiilin neula reagoi liian hitaasti. Liian isolla taajuudella ajamalla neula ei ehdi kiinni-asentoon ja ahtopaine nousee hallitsemattomasti.

Tuolla ohjaimella potikalla säädetään ilmeisesti dutycycleä, taajuus taisi olla kiinteä 200kHz.

Dccd:n magneetin resistanssi on ilmeisesti 1.8-3 Ohm, katsoin manuaalista, en ole itse mitannut vielä. Pelkällä potikalla säätäminen on vähän arpapeliä, pienellä jännitteellä ei välttämättä tapahdu mitään ja suora 12v polttaa jossain vaiheessa kelan. Jossain sillä välillä voisi tuurilla pelatakkin.

[mechanix]

Pari huomiota noista solenoidien ohjauksista ym.

Ei niitä ole suunniteltu vastaamaan tiettyyn taajuuteen, vaan tietynlainen kela/venttiili-yhdistelmä on ennemminkin valittu mekaanisten komponenttien ominaisuuksien perusteella ja esim. ahtopaineen ohjaukseen tarkoitettua solenoidia ohjataan tarkoituksellisesti pienellä taajuudella, johtuen hukkaportin kellon ym. komponenttien mekaanisten ominaisuuksien takia ja tuontyyppinen solenoidi on yleisesti tarkoitettu ohjattavaksi on/off. Tyhjäkäyntiventtiiliä taas ohjataan korkeammalla taajuudella koska muuten se värisee liikaa ja aiheuttaa muita epätoivottuja ominaisuuksia, kuten ääntä ja värinää. Tyhjäkäyntiventtiilin sylinterinhän pitää pysyä paikoillaan halutulla jännitteellä säädetyssä asennossa, ei vatkata edes takas toisin kuin ahtosolenoidi, jota ohjataan tarkoituksellisesti auki/kiinni.

Kelahan pyrkii vastustamaan sähkövirran muutosta ja näin ollen kela "näkee" nopean pwm-ohjauksen aiheuttaman jännitteen ja venttiili toimii sen mukaan. Jos solenoidia ajetaan riittävän nopealla taajuudella vaikka 12v ja 50% dutya niin sen yli näkyy tasainen 6v jännite. Mitä pienempi taajuus, sitä enemmän kelan yli menevä jännite vaihtelee.

Mitä tulee dccd:n ohjaukseen, niin tavallisella potikalla ohjattuna se potikka käryää jo paljon ennen kuin dccd:n kela alkaa edes lämmetä. Jos kelan resistanssi on vaikka tuo 3 ohmia niin 3v ohjattuna siellä kulkee jo ampeerin virta, 12v neljä ampeeria. Harva peruspotikka on suunniteltu kestämään tuollaisia virtoja. Sen takia niillä vain ohjataan itse pwm-ohjainta. Ja pwm-ohjainta taas käytetään kelan ohjamiseen jotta kelalle saadaan täysi virta aina kun pulssi on päällä koska jännite millä sitä ohjataan, on aina sama, vain pulssisuhde muuttuu.

[faillite]

Solenoidin resistanssi on siis niin pieni. Tuo potikkajuttu oli enemmän sellaista pohdiskelua. Jos pulssin taajuus on luokkaa 20 kHz, luulisi kelan toimivan niin kuin pitääkin ja ilman ininää tms ääntä. Esim työkoneiden hydrauliventtiileiden propo-ohjauksessa käytetyt taajuudet eivät ole järin korkeita ja toimivat. Eivät liikenopeudetkaan kyllä ole korkeita. Tasasähkömoottorit taitavat olla herkempiä taajuudelle.

Tuon keskilukon ohjaukselle saisi raja-arvot, kun mittaisi toimivasta autosta kelalle menevän virran säädön ääriasennoissa. Siitä sitten laskemaan ohmin lailla pulssisuhteita. Oskilloskooppia ei joka pojalla taida olla työkalupakissa. Voidaanko keskilukko lukita täysin ja onko pulssisuhde silloin 100% ? Jos käytetään 100% pulssisuhdetta, saattaa ohjainlaite tällöin rajoittaa maksimivirtaa.

[mechanix]

Tollanen parin sadan picoscope on aika loistava keksintö

[faillite]

Jos mittapäät johdot ym on valmiiksi. Ai picot on jo noin halpoja. Muutama vuosi sitten pico myi automotive -settiä tarvittavilla mittapäillä ja autokäyttöön muokatulla softalla. Oli hyvä paketti.

[mechanix]

http://www.partco.fi/fi/mittalaitteet/o ... &results=1

Ei tuo nyt paha enää ole ite joskus ton edellisen 2203 version ostin ja on aivan ehdoton jos edes kerran tarvii pwm tms. mittailuun. Saa suuttimet, sytkän, triggerit jne. mitattua suoraan. Softa löytyy nykyään linuksillekin (alussa piti käyttää omaa kyhäelmää ).

[faillite]

Ei paha. Autokäyttöön 10 MHz riittää mainiosti. Edellisessä työpaikassa oli 190 -sarjan fluke, aika makea peli korjaamohommiin.