ViestiKirjoittaja Obeaur » 11 Huhti 2018, 11:43
Minulla on tuohon yksinkertaisin mahdollinen hypoteesi.
Liikenneturvallisuuden on virkamiesten maailmassa oletettu pelkistyvän pelkän nopeuden rajoittamiseen. Ruotsalaisesta totaalisen epätäydellisestä aineistosta on aikanaan tehty muut muuttujat ja olosuhteet laiminlyövä vahvistamaton oletus, että korrelaatio keskinopeuden ja kolareiden välillä olisi aritmeettinen kausaalisuhde.
Tarkoittaa käytännössä väitettä, että aina kun keskinopeus laskee a%, kolarit vähenevät b%. Väitettä ei ole haluttu vahventaa missään kunnolla eikä kyseenalaistaa, vaan se on ollut niin hyvä kontrollin ja ansainnan lähde, että sitä halutaan pitää totuutena. Jos se ei olisikaan totta, koko liikenteen hallinnan kehys pitäisi ajatella uudestaan.
Liikennettä on erittäin paljon. Liikenteessä on valtava määrä muuttuvia olosuhteita ja käyttäytymistä, joiden merkitys pitäisi puhdistaa ennen kuin voidaan edes alustavasti tutkia yhden valitun olosuhteen muutoksen vaikutuksia. Nopeus on väistämätön ja pakollinen osa LIIKEnnettä. Ilman nopeutta mikään ei liiku.
Liikennetilanteiden valtava määrä aiheuttaa tietyn epävakioidun määrän kolareita. Olosuhteita ja käyttäytymistä on niin paljon, että todellisia kolareita tutkittaessa tavallisen käytöksen poikkeamia eli anomalioita löydetään toistuvasti useita. Tarkoittaa käytännössä, että todellisia onnettomuuksia yleensä tapahtuu, kun tavanomaisesta poikkeavaa attribuuttia löytyy
- kuljettaja (krooninen tai akuutti ajokyvyn menetys tai alentuminen, esim. känni, huumeet, lääkkeet, väsymys, itsemurhaamistarkoitus, seniliteetti, sairaskohtaus jne.)
- ajoneuvo (ikä, koko, huolto, renkaat, viat, ominaisuudet kuten abs/eps jne puutteet, jakautuen vielä aktiivinen ja passiivinen varustelu eli pysyykö auto hallinnassa ja jos ei pysy, tuleeko kuitenkaan osuma ja jos tulee, niin mitä osumasta seuraa)
- nopeus ja sen akuutti historia eli millä nopeudella auto kulki, miten nopeus erosi nopeusrajoituksesta ja miksi, ja olisiko muu nopeus poistanut kolarin tai vähentänyt sen seurauksia.
Timo Tervola on kirjoittanut näistä enemmän. Oma semi-asiallinen selvitykseni oli, kun tutustuin muutaman vuoden kuolonkolareihin, että kolarit aiheutuvat silloin, kun anomalioita esiintyy liikennetilanteessa useita samaan aikaan. Yleinen tilanne oli ajo-oikeuden puute + täysin romu liikenteessä + kuski lähinnä oikeustoimikelvottomassa tilassa + nopeus lähempänä äänivallin murtumista kuin nopeusrajoitusta.
Mikäli näistä samanaikaisista anomalioista päätetään valita pelkkä nopeus, ja vielä pelkistetään liikenteen turvallisuus tähtäämään koko liikennevirran hidastamiseen, aiheutuu se, että muista anomalioista ei juuri puhuta eikä niihin puututa. Nopeus ja muut liikenteen attribuutit muodostavat keskihajontakäyrän, jossa jokainen toimija asettuu johonkin kohtaan käyrälle. Käyrän keskellä oleva massa on se tila, jossa ylivoimaisesti suurin osa liikenteestä tapahtuu. Auto ok, kuski ok, nopeus hallussa, keli ei erityinen. Kolarit tapahtuvat keskihajontakäyrien pitkillä hännillä, joissa ns. kunnon ihmiset eivät oleskele. Siellä on ne rajoitus+80 kännissä ´93 bimmerillä ilman valoja pimeässä sekarengastuksella ovet auki ilman turvavöitä 9 henkeä kyydissä -tilanteet.
Mikäli varsin turvallista liikenteen perusmassaa hidastetaan, ei puututa kuin välillisesti näihin onnettomuuksiin. Suurin vaikutus sakkokameroilla on liikenteen koettuun sujuvuuteen ja sakkotuloihin. Perusmassa kulkee turvallisemmin, kun väylät ovat kunnossa, liikennekulttuuri perustuu viestintään ja parvikäytökseen eikä laput silmillä oikeassa olemiseen, autot ovat uusia ja kunnossa, opasteet hyviä. Tavallisten kuljettajien syyllistäminen on hyödytöntä ja haitallista.
Missään en ole kokenut liikennettä, joka olisi niin hidastempoista ja samalla niin vihamielisen kireää kuin Suomessa. Erityisesti pidän ajamisesta Saksassa, jossa tavoitteena on päästä perille ja pitää kaikki turvassa. Mikäli väitetty potenssimalli (keskinopeuden lasku tuottaa varmuudella turvallisuutta) vapaiden nopeuksien baanoilla kaikki kuolisivat koko ajan heti. Näin ei käy. Myöskään talvinopeusrajoitus eli 20% lasku nopeusrajoitukseen ei näy millään tavalla onnettomuuksissa. Miksi? Siksi, että suurin osa liikenteestä pysyy kirkkaasti riskirajojen sisäpuolella. Maantienopeuden vaihtelu 80 tiellä välillä 85-105 ei yksinkertaisesti riitä nostamaan riskiä. Nopeampi kuljettaja reagoi hitaampiin. Muita hidastava kuljettaja pakottaa muut reagoimaan.